Lapsen ja nuoren Hyvä Arki

Uutisarkisto

Erikoistutkija Niina Rutanen:

" Lasten osallisuus ja kuuleminen puhuttavat lapsuuden tutkijoita"

Kaksi vuotta sitten toimintansa aloittanut Lapsuudentutkimuksen verkosto kokosi paikallisia tutkijaryhmiä ja eri alojen tutkijoita valtakunnalliseksi verkostoksi. Yksi Lapsuudentutkimuksen verkoston jäsenistä on erikoistutkija Niina Rutanen Jyväskylän yliopistosta.

Niina Rutanen käsitteli 29.9.2009 Lapsen ja Nuoren hyvä arki -hankkeen väliseminaarissa lasten osallisuutta ja kuulemista. Hän kertoi myös lasten ja vanhempien suhteesta arjessa. Rutanen esitteli professori Jens Qvortrup:n ajatuksia lasten ja aikuisten suhteesta. Jens Qvortrup:n mukaan nykyaikana useat aikuiset haluavat lapsia, mutta niitä hankitaan yhä vähemmän.
- Nykyaikana useat aikuiset haluavat lapsia, mutta yhteiskunta turvaa yhä vähemmän aikaa ja tilaa lapsille, Niina Rutanen pohtii.
Aikuiset uskovat, että lapsille ja vanhemmille olisi hyväksi viettää paljon aikaa yhdessä, mutta silti heidän arkielämänsä eriytyvät toisistaan.
-Lasten ja vanhempien arkielämä on yhä vain organisoidumpaa, vaikka vanhemmat arvostavat lasten spontaania elämänasennetta, Niina Rutanen analysoi.
Lasten ja vanhempien suhdetta erikoistutkija käsitteli myös yhteiskunnallisesta näkökulmasta.
-Yhteiskunta on rakenteellisesti murentanut vanhempien vastuunkantamista, vaikka vanhemmat uskovat vastuunkantamisen olevan lapsen edun mukaista. Myös lapsuuden kustannukset jätetään vanhempien ja lasten itsensä kannettavaksi, vaikka he ovat materialistisessa mielessä tärkeitä yhteiskunnalle.

Seminaarissa Niina Rutanen esitteli ajankohtaisia teemoja, joista tutkijat ovat kiinnostuneita kaksi vuotta sitten toimintansa aloittaneessa Lapsuudentutkimuksen verkostossa.
- Lapsuudentutkimus tarkastelee lapsia yhteiskunnan ja yhteisöjen jäseninä tai toimijoina. Toinen painopiste on lapsuuden tutkiminen osana yhteiskuntaa, sen rakenteita ja kulttuuria, Rutanen kertoo.
Verkoston tämän hetken kuumimmat tutkimusaiheet heijastavat taloudellisen taantuman seurauksia, monitieteisyyttä ja muuttunutta lainsäädäntöä, joka velvoittaa päättäjiä ja lasten kanssa työskenteleviä lasten kuulemiseen.
- Eräs keskeinen kysymys liittyy viime laman vaikutuksiin nuorissa, sekä siihen miten tämän hetkinen taantuma on läsnä jo laman kokeneissa nuorissa. Tutkimuksissa pyritään selvittämään hyvin- ja pahoinvoinnin mekanismeja, joita lama heissä synnyttää, Niina Rutanen kertoo.
Lapsuudentutkimus voi olla joskus haasteellista, sillä tutkimusta suunniteltaessa on punnittava tarkoin mikä osa lapsista huomataan. Tutkijat miettivät tarkoin millä menetelmillä lasta lähestytään ja kuunnellaan.
- Tutkimustiedon keräämiseen on kehitetty paljon erilaisia menetelmiä, joiden avulla lasta kuullaan hänelle luontaisilla tavoilla, Rutanen sanoo.
Eräs lapsille kehitetty tutkimusmenetelmä on piirtäminen. Niina Rutanen kertoi seminaariyleisölle esimerkin miten piirtämistä hyödynnettiin selvitettäessä miten lapset hahmottavat ja liikkuvat lähiympäristössään.
-Lapset piirsivät kuvan omasta koulureitistään, jolloin aikuinen sai tietoa millä perusteella reitit valittiin. Samalla saatiin kartoitettua lasten mielestä ikävät ja mukavat asiat koulutieltä, Niina Rutanen selvittää.

Suvi Mandelin

Lasten ja nuorten arjessa valopilkkuina tuikkivat koulu, koti ja perhe

Lapsen ja nuoren hyvä arki -hankkeen väliseminaari pidettiin 29.9.2009 Hyvinkäällä. Seminaarissa Tampereen yliopiston lehtori, kasvatustieteen tohtori Eila Lindfors esitteli lasten ja nuorten arkeen vaikuttavia asioita. Lapsiasiainvaltuutetun toimiston vuonna 2007 teettämässä tutkimuksessa "Miten nuo pienet ossaa ajatella nuin fiksusti" selvitettiin, mitä peruskouluikäiset lapset ja nuoret arvostavat eniten arjessaan.
- Lapset ja nuoret arvostavat arjessaan yksinkertaisia asioita kuten koulua, hyviä perhesuhteita, turvallista kotia ja hyviä harrastusmahdollisuuksia, Lindfors täsmentää.
Nykyisin perheiden arjessa korostuu helposti kiireinen elämäntapa. Perheenjäsenillä on yksilöllisiä harrastuksia, joita kukin harrastaa erilisissä ryhmissä ja paikoissa. Lindforsin mukaan liika aikataulutus haukkaa helposti perheiden arjesta kaiken vapaana olevan ajan, jota perhe tarvitsisi myös yhdessä olemiseen.
- Vanhempien ei tarvitse järjestää lapsilleen koko ajan aktiviteettejä. Usein riittää pelkkä vanhempien läsnäolo kotona. Ei lapsia tarvitse viedä seikkailuhalleihin, jotta perhe voi viettää aikaa yhdessä. Monet lapset kaipaavat enemmän vanhemman syliä ja aikaa, jolloin voi leikkiä rauhassa, Lindfors kiteyttää.
Kuuden lapsen äitinä Lindforsille itselleenkin on tuttua arjen aikatauluttaminen harrastusten mukaan. Kiireisen arjen keskellä hänkin on joutunut vetämään rajoja harrastusten ja vapaa-ajan väliin.
-Yksi tyttäristäni pelaa ringetteä. Kerran kahden harjoitusten ja pelien täyttämän viikonlopun jälkeen jouduin toteamaan tyttärelleni, ettei perheemme elä enää kolmatta viikonloppua ringeten ehdoilla. Seuraavana viikonvaihteena suuntasimme perheen kanssa mökille rauhoittumaan, Lindfors muistelee monien kuulijoiden nyökytellessä päätään.

"Miten nuo pienet ossaa ajatella nuin fiksusti"-tutkimus paljasti lasten ja nuorten ristiriitaiset asenteet koulua kohtaan. Vaikka koulu luo arkeen raamit ja antaa turvaa, niin kehittämistäkin sieltä löytyy. Koululaiset toivovat lyhyempiä oppitunteja, pidempiä välitunteja ja koulukiusaamiseen puuttumista.
-Vartin mittaiset välitunnit ovat lyhyt aika syventyä leikkeihin ja peleihin. Olen työskennellyt koulussa, jossa kokeilimme lasten toiveiden mukaan pidempiä välitunteja. Pidimme kaksi oppituntia putkeen, jotta saatiin puolen tunnin tauko. Valitettavasti jotkut vanhemmat olivat tyytymättömiä tällaiseen toimintaan, Eila Lindfors kertoi.
Koulun olosuhteiden lisäksi lapset ja nuoret haluavat vapaa-ajan toiminnan kehittyvän.
-49 prosenttia tutkimukseen osallistuneista lapsista koki vapaa-ajan ja harrastusmahdollisuuksien kaipaavan kehittämistä. Monet lapset kaipaavat vapaa-ajalle harrastuksia, jotka eivät ole kilpailullisia. Hyvä esimerkki tällaisesta harrastuksesta on skeittailu, joka on lisäksi yhteisöllistä. Onneksi monet kunnat ovatkin rakentaneet skeittirampit kuntoon, Eila Lindfors kiittää esityksensä lopuksi.

Suvi Mandelin

Lasten arjessa näkyvät tulotasojen erot ja muuttuneet arvot

Lapsen ja nuoren hyvä arki -hanke järjesti väliseminaarin 29.9.2009 Hyvinkäällä. Seminaarin aloitti Laurean yliopettaja Päivi Marjanen alustuksellaan aiheesta Lapset ja muuttuva arki. Siinä hän kertoi yhteiskunnallisista muutoksista, jotka lasten arkeen nykyisin vaikuttavat. Marjasen mukaan lasten arkeen vaikuttavat nykyisin keskeisesti tuloerojen kasvaminen, alkoholin käytön arkipäiväistyminen ja taloudellinen taantuma.
-Esimerkiksi tulojen kasvaminen on nykyisin vääristynyt. Rikkaat rikastuvat yhä enemmän, mutta samaan aikaan köyhät pysyvät köyhinä. Lasten kohdalla tämä näkyy myös. Osa lapsista on hyvin etuoikeutettuja, heihin panostetaan paljon ja heidän lapsuuttaan arvostetaan. Köyhät lapsiperheet taas sinnittelevät perustoimeentulonsa kanssa, Marjanen analysoi.
Myös lapsiin kohdistuvat arvot, toimintatavat ja yhteisöjen toiminnan muutokset vaikuttavat lasten ja nuorten arkeen.
-Äitinä on ollut mielenkiintoista huomata miten lasten ja nuorten keskinäinen kanssakäyminen on muuttunut. Nykyisin lasten tavatessa toisiaan on normaalia vuokrata vaikkapa elokuva illanviettoon sen sijaan, että keskityttäisiin kohtaamaan toisensa tai tekemään asioita yhdessä, Päivi Marjanen kertoo huomioistaan.

Lapset ja muuttuva arki -alustuksessa pureuduttiin nyky-yhteiskunnan muutoksiin lasten ja nuorten palveluissa. Lapsiin ja nuoriin kohdistettujen palveluiden suhteen Päivi Marjanen toivoi, ettei tämän laman aikana niitä saneerattaisi edellisen laman tavoin.
-Silloin toteutetuista leikkauksista joudutaan edelleen maksamaan kovaa hintaa, kun on jouduttu tekemään kaikenlaisia korjaavia toimenpiteitä. Toivottavasti tämän laman maksajina eivät toimi lapset ja nuoret, Marjanen toivoo.
Hän esitti toiveen kuntien päättäjille, että sosiaalitoimet kohdentaisivat enemmän varoja ennaltaehkäisevään työhön erikoispalveluiden sijaan.
-Sosiaalitoimessa voitaisiin tukea vanhempia vaikeissa elämäntilanteissa sekä pyrkiä ennaltaehkäisemään huostaanottoihin liittyviä olosuhteita.
Lasten ja nuorten arkeen vaikuttavat nykyisin päiväkotien ja koululuokkien koot, jotka ovat kasvaneet viime aikoina huomattavasti. Osaltaan tähän ovat syynä kuntien säästötoimenpiteet ja kielto palkata sijaisia. Päivi Marjanen on huolissaan lasten ja nuorten turvallisuudesta päiväkodeissa ja kouluissa.
-Onneksi uusi varhaiskasvatuslain esitys antaa rajat päiväkotien ryhmäkokoihin. Valitettavasti kouluihin ei ole vastaavia rajoituksia laissa kirjattu. Isoissa luokissa voi olla ajoittain mahdotonta opiskella, jos opettajan kaikki aika menee kurin pitämiseen opetuksen sijaan, Marjanen päätti esityksensä.

Suvi Mandelin

Tilaa uutiskirje

Kirjoita sähköpostiosoitteesi tekstikenttään ja paina Tilaa. Saat vahvistuksen sähköpostiisi.Vahvistusviestissä on myös linkki, jonka avulla voit lopettaa uutiskirjeen tilaamisen.

Lopeta tilaaminen